Kala vauvalle - miten ja milloin aloittaa?

Kala on erinomainen proteiinin ja tyydyttymättömien rasvahappojen lähde, ja moni vanhempi miettiikin, milloin kala sopii vauvan ruokavalioon ja mikä kalalaji on paras valinta ensimmäisille maisteluhetkille. 

Kala sisältää D-vitamiinia, omega-3-rasvahappoja ja jodia. D-vitamiini tukee lasten luuston normaalia kasvua ja kehitystä sekä immuunijärjestelmää. Omega-3-rasvahapot ovat puolestaan tärkeitä esimerkiksi aivojen ja näkökyvyn normaalille kehitykselle. Voit lukea lisää pehmeiden rasvojen merkityksestä lapsille täältä. Jodi taas on tärkeä kivennäisaine, joka edistää lasten normaalia kasvua. 

Milloin kalaa voi antaa vauvalle?

Kalaa voi alkaa tarjota vauvalle 5 kuukauden iästä alkaen ravinnontarpeen lisääntyessä. Aloita maistelut pienillä annoksilla. On suositeltavaa aloittaa miedonmakuisilla ja pehmeillä kalalajeilla, kuten lohella, kuhalla tai siialla.

Lohi vauvalle - erinomainen ensikala

Lohi on sopiva vauvan ensimmäiseksi kalaksi. Se sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä aivojen ja näkökyvyn kehitykselle. Lisäksi lohi on pehmeä rakenteeltaan ja helppo muussata vauvanruoaksi – ole kuitenkin tarkkana ruotojen kanssa. Kypsennä lohi keittämällä, höyryttämällä tai uunissa ilman suolaa ja voimakkaita mausteita.

Näin tarjoat kalaa vauvalle turvallisesti

• Valitse laadukasta ja tuoretta kalaa - Suosi tuoretta tai pakastettua kalaa ilman  suolaa.
• Poista ruodot huolellisesti - Pienet ruodot voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran, joten tarkista kalan rakenne huolellisesti ennen tarjoilua.
• Kypsennä kala kunnolla - Raaka kala ei sovi vauvalle, joten varmista, että se on täysin kypsää ennen tarjoamista.
• Aloita pienillä annoksilla - Ensimmäisten maisteluiden aikana voit tarjota kalaa soseutettuna tai haarukalla hienonnettuna muiden tuttujen ruokien joukossa.

Miten usein vauvalle voi antaa kalaa?

Suositusten mukaan kalaa voi tarjota vauvalle 2-3 kertaa viikossa osana monipuolista ruokavaliota. Voit vaihdella lohen lisäksi myös muita kalalajeja, kuten ahventa tai seitiä.

HUOM! Joissakin luonnonvaraisissa kaloissa voi olla ympäristömyrkkyjä, kuten dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Näitä aineita voi esiintyä erityisesti Itämeren villissä lohessa, silakassa ja suuremmissa petokaloissa. 1-6 vuotiaiden, koululaisten ja hedelmällisessä iässä olevien tulisi syödä enintään 1–2 kertaa kuukaudessa isoa perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa, haukea tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä merilohta tai -taimenta. Haukea vältetään kokonaan raskauden aikana ja imetettäessä. Voit lukea lisää kalojen käyttörajoituksista Ruokaviraston verkkosivuilta.

Mitä tehdä, jos vauva ei pidä kalasta?

Jotkut lapset saattavat aluksi kieltäytyä kalasta, mutta kärsivällisyys kannattaa. Tässä muutama vinkki:

• Aloita ajoissa - Mitä aiemmin kalaa tarjotaan, sitä todennäköisemmin lapsi tottuu siihen.
• Ole positiivinen - Jos vanhemmat suhtautuvat kalaan ruokavaliossa myönteisesti, lapsikin oppii arvostamaan sitä.
• Tee ruoasta kiinnostavaa – Kokeile erilaisia valmistustapoja ja yhdistä kalaa tuttuihin ruokiin.
• Älä luovuta heti - Lapsi saattaa tarvita useita maistamiskertoja ennen kuin tottuu uuteen makuun.

 

Voit lukea lisää vinkkejä valikoivien lasten ruokailun helpottamiseen täältä.

Huomioitavaa!

Rintamaito on vauvalle paras ravinnonlähde. Imetys edistää äidin ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja on taloudellista sekä ympäristöystävällistä. Imetys vaikuttaa myös myönteisesti äidin ja vauvan myöhempään terveyteen. Siksi rintamaito on ainutlaatuista! Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään saakka. Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle vauvalle rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinilisä aloitetaan 2 viikon iässä.Äidin monipuolinen, riittävä ja säännöllinen ruokavalio on tärkeä jo raskausaikana. Imetysaikana äidin ruokavalio vaikuttaa myös rintamaidon koostumukseen. Monipuolisesta ruokavaliosta äiti saa riittävästi energiaa ja ravintoaineita itselleen ja vauvalle. Jos rintamaito ei riitä vauvalle imetyksen tehostamisesta huolimatta, jos äiti haluaa lopettaa imetyksen tai jos imetys on lopetettava lääketieteellisistä syistä, vauvalle annetaan äidinmaidonkorviketta. Äidinmaidonkorvikkeen koostumus jäljittelee rintamaidon ravintoainekoostumusta. Tavallinen lehmänmaito ei sovellu imeväisikäiselle. Imetyspulmissa ohjeita saa neuvolasta ja mm. imetystukiryhmistä ja imetystukipuhelimesta. Ennen äidinmaidonkorvikkeen aloittamista kannattaa selvittää, ettei korvikkeen käytön aloittaminen johdu korjattavissa olevista seikoista. Tarvittaessa neuvolasta saa ohjeita oikean korvikkeen valinnasta ja turvallisesta käytöstä. Kannattaa myös muistaa, että korvikkeen käyttö saattaa vähentää ja haitata imetystä. Rintamaidon eritys perustuu ns. kysynnän ja tarjonnan lakiin. Vähenevät imetyskerrat vähentävät myös muodostuvan maidon määrää. Kiinteitä ruokia voidaan antaa maisteluannoksina aikaisintaan 4-6 kuukauden iässä. Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen, ja lapsentahtista imetystä jatketaan. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään.

Tämän kaupallisen tiedotusaineiston ravitsemusta koskeva tietosisältö on THL:n hyväksymää (9/2025) ja tieto hyväksynnästä on julkaistu THL:n verkkosivulla.