Mitä tehdä, kun lapsi ei suostu syömään?

Monet vanhemmat kohtaavat tilanteita, joissa lapsi ei suostu syömään tai suhtautuu ruokaan valikoivasti. Tämä voi aiheuttaa huolta, mutta on hyvä muistaa, että valikoiva syöminen on normaali osa lapsen kehitystä. Syömisen oppiminen on prosessi, ja kärsivällisyys sekä positiivinen asenne auttavat lasta tutustumaan uusiin ruokiin. Valikoiva syöminen on erityisen yleistä vauvoilla ja taaperoilla, mutta se voi jatkua myös kouluikään asti.

Miksi lapsi kieltäytyy syömästä?

Eri ikäiset lapset voivat olla valikoivia monista syistä. Vauva ei suostu syömään usein silloin, kun hän totuttelee kiinteisiin ruokiin ja uudet maut ja koostumus tuntuvat oudoilta. Taaperoikäinen lapsi ei syö esimerkiksi siksi, että hänelle on jo ehtinyt syntyä mieltymyksiä tiettyihin kiinteisiin ruokiin, tai hän harjoittelee itsenäisyyttä ja haluaa hallita omia valintojaan. Kouluikäinen lapsi ei syö välttämättä siksi, koska häntä voivat esimerkiksi häiritä päivän tapahtumat tai kiinnostus muihin asioihin, kuten leikkeihin tai ruutuaikaan. Myös ruokailun yhteydessä koettu paine voi vaikuttaa siihen, miten lapsi suhtautuu ruokaan.

Lapsen valikoiva syöminen on yksi vanhempien yleisimmistä haasteista. Harva lapsi syö kaikkea ennakkoluulottomasti, vaan monet suhtautuvat varauksella uusiin ruokiin. Tämä voi liittyä osittain myös itsenäisyyden tavoitteluun - aivan kuten kasvava lapsi haluaa pukea oman takkinsa tai harjata hampaansa itse, hän haluaa myös päättää, mitä suuhunsa laittaa.

Älä painosta lasta liikaa

Vaikka haluaisimmekin lastemme tyhjentävän lautasensa vihanneksista, sen vaatiminen voi olla myös haitallista. Liiallinen painostaminen voi lisätä ahdistusta ja luoda negatiivisia mielleyhtymiä ruokaan. Lasta kannattaa rohkaista kokeilemaan uusia ruokia asteittain. Tiettyjen ruokien syömiseen painostamisen sijaan, voi käyttää luovempia keinoja, kuten vaikkapa perheen yhteistä ”ruokabingoa”, jossa kaikki kokeilevat yhdessä uutta ruokalajia. Lapsi voi hyötyä siitä, että näkee vanhempiensa maistelevan uusia ruokia avoimin mielin. 

Vältä erillisen aterian tekemistä lapselle

Monet vanhemmat saattavat tuntea houkutusta valmistaa kouluikäiselle lapselle erillinen ateria, jos hän ei pidä tarjolla olevasta ruoasta. Tämä voi kuitenkin vahvistaa valikoivaa syömistä ja vaikeuttaa uusien makujen hyväksymistä. Sen sijaan lapsen tulee saada itse päättää, kuinka paljon syö aterialla. Näin lapsi voi rauhassa tutustua uuteen ruokaan ja mikäli ateria ei kokonaan maistu, lapsi voi kuitenkin syödä muut aterian osat, kuten leivän ja ruokajuoman.

Vinkkejä valikoivaan ruokailuun

 

Pidä kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista

Päivittäiset ruoka-ajat auttavat luomaan rutiineja, jotka rauhoittavat lasta. Kun ruokailu tapahtuu johdonmukaisesti, lapsi tottuu siihen, milloin on aika syödä. Välipalojen määrän hallinta voi myös auttaa pitämään ruokahalun tasaisena pääaterioilla.

Tarjoa pieniä annoksia

Suurikokoiset annokset voivat tuntua lapselle ylivoimaisilta. Aloita pienillä määrillä ja tarjoa lisää, jos lapsi haluaa syödä enemmän.

Käytä värejä ja muotoja ruoan esillepanossa

Visuaalisesti houkutteleva ruoka voi innostaa lasta syömään. Kokeile esimerkiksi leikata vihanneksia hauskasti tai asettaa ruoka annokseen luovasti. Esimerkiksi kasvisten tarjoaminen eläinhahmoina tai värikkäinä annoksina voi tehdä ruokailuhetkestä kiinnostavamman.

Tee ruokailusta hauskaa

Anna lapsen osallistua ruoanlaittoon, tunnustella ruoan rakennetta ja keskustella eri makuvaihtoehdoista. Lapsi saattaa olla innokkaampi maistamaan ruokaa, jos hän on itse saanut osallistua sen valmistukseen.

Ole positiivinen

Kannusta lasta ja kehu häntä, kun hän maistaa tai syö jotakin uutta. Vältä moittimista tai painostusta, sillä se voi lisätä vastustusta. Syömisestä tulisi tehdä miellyttävä kokemus, ei taistelua.

Ota uudet maut käyttöön vähitellen

Lapsen makuaisti kehittyy ajan myötä, joten uudet ruoat kannattaa esitellä yksitellen ja pieninä annoksina. Uusi ruoka voi vaatia useamman maistelukerran ennen kuin lapsi hyväksyy sen.

Varaa riittävästi aikaa ruokailuun

Jotkut lapset syövät hitaasti, joten on tärkeää antaa heille tarpeeksi aikaa. Kiirehtiminen voi tehdä ruokailusta stressaavaa ja vähentää ruokahalua. Anna lapselle mahdollisuus tutustua ruokaan omassa tahdissaan.

Ruokailuhetket perheen kanssa

Lapsi oppii katsomalla muita. Yhteiset ateriat auttavat lasta omaksumaan hyviä ruokailutottumuksia ja rohkaisevat kokeilemaan uusia makuja. Ruokailun sosiaalinen merkitys voi tehdä syömisestä miellyttävämmän kokemuksen.

Rohkaise lasta syömään itse

Itsenäinen syöminen voi olla lapselle motivoivaa. Sormiruokailu voi auttaa lasta tutustumaan ruokaan rennommalla tavalla. Pieni sotku kuuluu oppimisprosessiin! Anna lapsen tutkia ruokaa ja kehittää omia syömistaitojaan.

 

Milloin tulisi huolestua?

Useimmilla lapsilla on vaiheita, kun ruoka maistuu huonosti. Neuvolassa seurataan säännöllisesti lapsen kasvua ja kehitystä ja mikäli jokin asia lapsen syömisessä tai ruokavaliossa huolestuttaa, kannattaa asia ottaa puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Olipa kyseessä sitten 1-vuotias tai kouluikäinen lapsi, joka ei syö, tärkeintä on pysyä rauhallisena ja jatkaa rohkaisevaa, positiivista lähestymistapaa. Säännölliset ruoka-ajat, houkuttelevat annokset ja perheen yhteiset ruokailuhetket auttavat luomaan hyviä ruokailutottumuksia ja vähentämään valikoivaa syömistä ajan myötä. 

Huomioitavaa!

Rintamaito on vauvalle paras ravinnonlähde. Imetys edistää äidin ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja on taloudellista sekä ympäristöystävällistä. Imetys vaikuttaa myös myönteisesti äidin ja vauvan myöhempään terveyteen. Siksi rintamaito on ainutlaatuista! Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään saakka. Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle vauvalle rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinilisä aloitetaan 2 viikon iässä.Äidin monipuolinen, riittävä ja säännöllinen ruokavalio on tärkeä jo raskausaikana. Imetysaikana äidin ruokavalio vaikuttaa myös rintamaidon koostumukseen. Monipuolisesta ruokavaliosta äiti saa riittävästi energiaa ja ravintoaineita itselleen ja vauvalle. Jos rintamaito ei riitä vauvalle imetyksen tehostamisesta huolimatta, jos äiti haluaa lopettaa imetyksen tai jos imetys on lopetettava lääketieteellisistä syistä, vauvalle annetaan äidinmaidonkorviketta. Äidinmaidonkorvikkeen koostumus jäljittelee rintamaidon ravintoainekoostumusta. Tavallinen lehmänmaito ei sovellu imeväisikäiselle. Imetyspulmissa ohjeita saa neuvolasta ja mm. imetystukiryhmistä ja imetystukipuhelimesta. Ennen äidinmaidonkorvikkeen aloittamista kannattaa selvittää, ettei korvikkeen käytön aloittaminen johdu korjattavissa olevista seikoista. Tarvittaessa neuvolasta saa ohjeita oikean korvikkeen valinnasta ja turvallisesta käytöstä. Kannattaa myös muistaa, että korvikkeen käyttö saattaa vähentää ja haitata imetystä. Rintamaidon eritys perustuu ns. kysynnän ja tarjonnan lakiin. Vähenevät imetyskerrat vähentävät myös muodostuvan maidon määrää. Kiinteitä ruokia voidaan antaa maisteluannoksina aikaisintaan 4-6 kuukauden iässä. Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen, ja lapsentahtista imetystä jatketaan. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään.

Tämän kaupallisen tiedotusaineiston ravitsemusta koskeva tietosisältö on THL:n hyväksymää (9/2025) ja tieto hyväksynnästä on julkaistu THL:n verkkosivulla.