Vitamiinit lapsille - mitä jokaisen vanhemman tulisi tietää?

Vitamiinit ovat elintärkeitä lasten kasvulle ja kehitykselle. Niiden päivittäinen tarve on mikro- tai milligrammoja vitamiinista riippuen. Elimistö ei muodosta vitamiineja lainkaan itse, tai se muodostaa niitä vain niin pieniä määriä, että niitä on saatava ravinnosta.

Mitä eri vitamiineja on olemassa?

On olemassa 13 välttämätöntä vitamiinia, jotka on saatava ruoasta, koska elimistö ei voi tuottaa niitä itse. Jokaisella vitamiinilla on oma tärkeä tehtävänsä, eikä niitä voi korvata toisillaan. Vitamiineja löytyy sekä eläin- että kasviperäisistä ruoista. 

Vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään: rasvaliukoisiin (A, D, E ja K) ja vesiliukoisiin (C ja B-vitamiinit). Rasvaliukoiset vitamiinit voivat varastoitua elimistöön pidemmäksi aikaa, kun taas vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu, vaan ne on saatava päivittäin ruoasta

Rasvaliukoiset vitamiinit

A-, D-, E- ja K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia. Yhteistä rasvaliukoisille vitamiineille on se, että ne voivat varastoitua elimistöön ja sen vuoksi niiden liiallinen saanti voi aiheuttaa yliannostusoireita. Jos vitamiineja saadaan kuitenkin vain ravinnosta, yliannostuksen riski on käytännössä olematon.

A-vitamiini

A-vitamiini on yhteisnimitys luonnossa esiintyville yhdisteille, joilla on retinolin biologinen aktiivisuus, ja sitä saadaan kahdesta lähteestä:

• Retinoli (A-vitamiini): saadaan eläinperäisistä tuotteista, kuten maksasta, kananmunista, maitotuotteista, margariinista ja öljystä.
• Karoteenit (A-vitamiinin esiaste): saadaan kasviksista, kuten porkkanoista, parsakaalista, aprikooseista, lehtikaalista ja pinaatista. Tunnetuin lienee porkkanoiden beetakaroteeni, joka muuttuu elimistössä retinoliksi.

D-vitamiini

Kahden viikon iästä lähtien kaikki lapset tarvitsevat D-vitamiinilisää.

D-vitamiini on tärkeä lasten luuston normaalille kehitykselle ja immuunijärjestelmälle. Sitä saadaan:

• Auringonvalosta kesäkuukausien aikana
• Rasvaisesta kalasta (esimerkiksi lohi)
• D-vitamiinilla täydennetyistä maitotuotteista ja ravintorasvoista
• D-vitamiinitipoista, joita suositellaan lapsille Suomessa

E-vitamiini

E-vitamiini on yhteisnimitys rasvaliukoisille tokoferoli- ja tokotrienoliyhdisteille. Näistä yhdisteistä vain alfatokoferolin katsotaan olevan ihmiselle välttämätön.

E-vitamiinin lähteitä ovat:

• Kasviöljyt
• Pähkinät ja mantelit
• Rasvainen kala (esim. lohi)
• Kananmunan keltuainen
• Lehtikaali

K-vitamiini

K-vitamiinia löytyy ravinnosta, mutta myös elimistössä olevat suolistobakteerit voivat tuottaa sitä. Ravinnon oletetaan olevan pääasiallinen K-vitamiinin lähde. Poiketen muista rasvaliukoisista vitamiineista, mikäli K-vitamiinin saanti lakkaa, elimistön K-vitamiinivarastot hupenevat nopeasti. K-vitamiinia saadaan mm.:

• Lehtivihanneksista (parsakaali, lehtikaali, ruusukaali)
• Kasviöljyistä
• Maksasta ja kananmunasta

Vesiliukoiset vitamiinit

Kaikki B-vitamiineiksi kutsutut vitamiinit ja C-vitamiini ovat vesiliukoisia vitamiineja. Kun syöt monipuolisesta eri ruokia ja kasvikunnan tuotteita, voit varmistaa näiden vitamiinien riittävän saannin. Koska niitä ei voi varastoida elimistöön kuten rasvaliukoisia vitamiineja, niitä on saatava ravinnosta päivittäin. Jos syömme enemmän vitamiineja kuin tarvitsemme, ylimäärä erittyy virtsaan. On hyödyllistä tietää, että vesiliukoiset vitamiinit ovat herkkiä lämmölle ja voivat osittain tuhoutua ruoanlaitossa. Siksi on hyvä olla kypsentämättä tiettyjä vihanneksia liikaa ja käyttää keitinvettä, jos aiot esimerkiksi soseuttaa ne.

B-vitamiinit

Tiamiini (B1), riboflaviini (B2), niasiini, pyridoksiini (B6), folaatti, kobalamiini (B12), biotiini ja pantoteenihappo ovat kaikki B-vitamiinien ryhmään kuuluvia vitamiineja. Jokaisella vitamiinilla on oma erityinen tehtävänsä.

B12-vitamiini

B12 -vitamiini on yhteisnimitys kobolttia sisältäville yhdisteille, jotka ovat elimistössä biologisesti aktiivisia. B12 -vitamiinia löytyy vain eläinperäisistä tuotteista. Sen vuoksi B12-vitamiini puuttuu vegaaniruokavaliosta, ellei vegaani nauti täydennettyjä elintarvikkeita tai ravintolisiä. B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa megaloblastista anemiaa. B12 -vitamiinin lähteitä ovat:

• Kananmunat
• Kala
• Liha
• Maito ja maitotuotteet

Folaatti

Folaatti ja foolihappo ovat saman B-vitamiinin eri muotoja. Folaattia esiintyy ravinnossa kun taas foolihappo on ravintolisissä käytetty muoto. Folaatti/foolihappo on erityisen tärkeää, jos suunnittelet raskautta tai olet juuri tullut raskaaksi. Tutkimukset osoittavat, että raskaudenaikainen folaatin puutos saattaa lisätä keskenmenon tai sikiön epämuodostumien riskiä. Nykyään kaikille raskautta suunnitteleville naisille suositellaan foolihappolisää raskausviikon 12 loppuun saakka. Folaatin lähteitä ovat mm.:

• Lehtivihannekset
• Hedelmät
• Palkokasvit
• Täysjyväviljatuotteet

Voit lukea lisää foolihappolisään liittyvistä suosituksista raskauden aikana THL:n sivuilta.

C-vitamiini

Tämän luultavasti tunnetuimman vitamiinimme toinen nimi on askorbiinihappo. C-vitamiini osallistuu useisiin eri reaktioihin elimistössä. Se on herkkä hapelle ja kuumuudelle, joten pitkä keittäminen voi vähentää sen määrää ruoassa. Hyviä C-vitamiinin lähteitä ovat:

• Sitrushedelmät (appelsiini, sitruuna)
• Kiivi
• Marjat (mustaherukka, tyrni, puolukka)
• Paprikat ja peruna

Tarvitseeko lapsi monivitamiinia?

D-vitamiinilisä on suositeltavaa aina 2 viikon iästä alkaen  ja vegaanilapsille suositellaan jodilisää ja B12-lisää. On tärkeää huomata, että vesiliukoisia vitamiineja ei varastoida elimistössä, joten niiden saanti päivittäin on välttämätöntä. Lapsi saakin vitamiinit parhaiten monipuolisesta ruokavaliosta, ja säännölliset ruokailutottumukset auttavat varmistamaan, että lapsi saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Muiden ravintolisien käyttöä tulisi arvioida terveydenhullossa yksilöllisesti.

Huomioitavaa!

Rintamaito on vauvalle paras ravinnonlähde. Imetys edistää äidin ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja on taloudellista sekä ympäristöystävällistä. Imetys vaikuttaa myös myönteisesti äidin ja vauvan myöhempään terveyteen. Siksi rintamaito on ainutlaatuista! Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään saakka. Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle vauvalle rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinilisä aloitetaan 2 viikon iässä.Äidin monipuolinen, riittävä ja säännöllinen ruokavalio on tärkeä jo raskausaikana. Imetysaikana äidin ruokavalio vaikuttaa myös rintamaidon koostumukseen. Monipuolisesta ruokavaliosta äiti saa riittävästi energiaa ja ravintoaineita itselleen ja vauvalle. Jos rintamaito ei riitä vauvalle imetyksen tehostamisesta huolimatta, jos äiti haluaa lopettaa imetyksen tai jos imetys on lopetettava lääketieteellisistä syistä, vauvalle annetaan äidinmaidonkorviketta. Äidinmaidonkorvikkeen koostumus jäljittelee rintamaidon ravintoainekoostumusta. Tavallinen lehmänmaito ei sovellu imeväisikäiselle. Imetyspulmissa ohjeita saa neuvolasta ja mm. imetystukiryhmistä ja imetystukipuhelimesta. Ennen äidinmaidonkorvikkeen aloittamista kannattaa selvittää, ettei korvikkeen käytön aloittaminen johdu korjattavissa olevista seikoista. Tarvittaessa neuvolasta saa ohjeita oikean korvikkeen valinnasta ja turvallisesta käytöstä. Kannattaa myös muistaa, että korvikkeen käyttö saattaa vähentää ja haitata imetystä. Rintamaidon eritys perustuu ns. kysynnän ja tarjonnan lakiin. Vähenevät imetyskerrat vähentävät myös muodostuvan maidon määrää. Kiinteitä ruokia voidaan antaa maisteluannoksina aikaisintaan 4-6 kuukauden iässä. Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen, ja lapsentahtista imetystä jatketaan. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään.

Tämän kaupallisen tiedotusaineiston ravitsemusta koskeva tietosisältö on THL:n hyväksymää (9/2025) ja tieto hyväksynnästä on julkaistu THL:n verkkosivulla.