Rasvat pienen lapsen ruokavaliossa

Rasvat ovat välttämätön osa pienen lapsen ruokavaliota, sillä ne tarjoavat energiaa ja tärkeitä ravintoaineita lapsen kasvuun ja kehitykseen. Lapsen ruokavalioon olisikin hyvä sisällyttää päivittäin pehmeitä rasvoja. 

Rasvat ovat tarpeellisia, mutta niiden laatuun on tärkeää kiinnittää huomiota. Välttämättömät rasvahapot tukevat lasten normaalia kasvua ja kehitystä. Rasvat ovat myös tehokas energianlähde, sillä ne sisältävät yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin hiilihydraatit ja proteiinit.

Pehmeät ja kovat rasvat

1. Tyydyttyneet rasvat (kovat rasvat)

Tyydyttyneitä rasvoja esiintyy pääasiassa eläinperäisissä tuotteissa. Näitä ovat:

• Rasvaiset maitotuotteet, kuten voi, kerma ja rasvaiset juustot
• Rasvaiset lihatuotteet, kuten makkarat ja pateet
• Leivonnaiset, suklaa ja kovat margariinit

On suositeltavaa vähentää kovien rasvojen käyttöä ja korvata ne pehmeillä kasvirasvoilla.

2. Tyydyttymättömät rasvat (pehmeät rasvat)

Tyydyttymättömiä rasvoja on esimerkiksi:

• Rypsiöljyssä ja oliiviöljyssä
• Pähkinöissä ja siemenissä
• Rasvaisessa kalassa
• Tyydyttymättömät rasvat sisältävät välttämättömiä rasvahappoja, linoli- ja alfalinoleenihappoa, joita elimistö ei pysty itse muodostamaan ja sen vuoksi niitä on tärkeää saada ruokavaliosta.

Rypsiöljy vauvalle – erinomainen valinta

Rypsiöljy on erinomainen lisä vauvan ruokavalioon, sillä se sisältää runsaasti pehmeitä rasvoja. Rypsiöljy on miedon makuinen, joten se sopii hyvin vauvanruoan ja koko perheen ruoanvalmistukseen ilman, että se vaikuttaa ruoan makuun liikaa. Lisäksi rypsiöljyssä on sopiva määrä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja (alfalinoleeni- ja linolihappoa), jotka ovat välttämättömiä lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Rypsiöljyä voi lisätä esimerkiksi vauvan soseisiin ja puuroihin, kastikkeisiin, keittoihin sekä salaattikastikkeisiin, jolloin lapsi saa helposti tarvittavat rasvahapot osana monipuolista ruokavaliota. 

Kuinka varmistaa riittävä rasvan saanti lapselle?

Hyvä tapa lisätä pehmeitä rasvoja lapsen ruokavalioon on käyttää ruoanlaitossa rypsiöljyä tai oliiviöljyä, jotka sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja. Pieni määrä öljyä voidaan myös lisätä suoraan lapsen annokseen, esimerkiksi soseisiin tai keittoihin, jotta rasvansaanti varmistuu. Kalaa tulisi sisällyttää ruokavalioon vähintään kaksi kertaa viikossa. Myös leivälle kannattaa valita vähintään 60% rasvaa sisältävää kasvirasvamargariinia voin sijaan, ja kaupassa on hyvä tarkistaa tuotteiden pakkausmerkinnät ja valita leivänpäällysrasvaksi levite joka sisältää enintään kolmasosan kovaa rasvaa.

Imettävän äidin rasvansaanti ja vauvan kehitys

Tutkimusnäytön mukaan imettävän äidin ruokavalio vaikuttaa suoraan äidinmaidon laatuun ja siten myös vauvan ravinnonsaantiin. Jos äiti käyttää päivittäin margariinia leivän päällä, rypsiöljyä tai juoksevaa kasviöljyä ruoanlaitossa sekä syö kalaa 2–3 kertaa viikossa, äidinmaidossa on riittävästi vauvalle välttämättömiä rasvahappoja. Näiden rasvojen riittävä saanti on tärkeää mm. lapsen aivojen ja näkökyvyn kehitykselle. Kun imettävä äiti syö monipuolisesti ja riittävästi, imetys ei kuluta äidin ravintoainevarastoja, vaan tukee sekä äidin että lapsen hyvinvointia. 

Huomioitavaa!

Rintamaito on vauvalle paras ravinnonlähde. Imetys edistää äidin ja vauvan varhaista vuorovaikutusta ja on taloudellista sekä ympäristöystävällistä. Imetys vaikuttaa myös myönteisesti äidin ja vauvan myöhempään terveyteen. Siksi rintamaito on ainutlaatuista! Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään saakka. Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle vauvalle rintamaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinilisä aloitetaan 2 viikon iässä.Äidin monipuolinen, riittävä ja säännöllinen ruokavalio on tärkeä jo raskausaikana. Imetysaikana äidin ruokavalio vaikuttaa myös rintamaidon koostumukseen. Monipuolisesta ruokavaliosta äiti saa riittävästi energiaa ja ravintoaineita itselleen ja vauvalle. Jos rintamaito ei riitä vauvalle imetyksen tehostamisesta huolimatta, jos äiti haluaa lopettaa imetyksen tai jos imetys on lopetettava lääketieteellisistä syistä, vauvalle annetaan äidinmaidonkorviketta. Äidinmaidonkorvikkeen koostumus jäljittelee rintamaidon ravintoainekoostumusta. Tavallinen lehmänmaito ei sovellu imeväisikäiselle. Imetyspulmissa ohjeita saa neuvolasta ja mm. imetystukiryhmistä ja imetystukipuhelimesta. Ennen äidinmaidonkorvikkeen aloittamista kannattaa selvittää, ettei korvikkeen käytön aloittaminen johdu korjattavissa olevista seikoista. Tarvittaessa neuvolasta saa ohjeita oikean korvikkeen valinnasta ja turvallisesta käytöstä. Kannattaa myös muistaa, että korvikkeen käyttö saattaa vähentää ja haitata imetystä. Rintamaidon eritys perustuu ns. kysynnän ja tarjonnan lakiin. Vähenevät imetyskerrat vähentävät myös muodostuvan maidon määrää. Kiinteitä ruokia voidaan antaa maisteluannoksina aikaisintaan 4-6 kuukauden iässä. Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen, ja lapsentahtista imetystä jatketaan. Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin halutessa myös pidempään.

Tämän kaupallisen tiedotusaineiston ravitsemusta koskeva tietosisältö on THL:n hyväksymää (9/2025) ja tieto hyväksynnästä on julkaistu THL:n verkkosivulla.